"Katson jÃĪlleen merta, arvaamatonta merta. Laivasto liikkuu eteenpÃĪin pimeyden ja epÃĪvarmuuden vallitessa. Olen tÃĪynnÃĪ ristiriitaisia tunteita, joihin sekoittuu myÃķs pelkoa ja intohimoa."
YhdellÃĪ VenÃĪjÃĪn keisarillisen laivaston aluksella kreivitÃĪr Irina Rostova valmistautuu tulevaan taisteluun Japanin keisarillista laivastoa vastaan. KreivitÃĪr on nimitetty viralliseksi symboliksi ikuistamaan taistelu Pietarin tuomioistuimessa. Mutta ainoana naisena taikauskoisten upseerien joukossa hÃĪn alkaa huomata, ettÃĪ jotain outoa ja salailevaa on meneillÃĪÃĪn. HÃĪn pÃĪÃĪttÃĪÃĪ ottaa selvÃĪÃĪ siitÃĪ mitÃĪ hÃĪneltÃĪ salataan ja kysyy salaperÃĪiseltÃĪ kapteenilta, Voronovilta. LÃķytÃĪÃĪkÃķ hÃĪn lohdutusta pimeinÃĪ hetkinÃĪ, jotka ovat hÃĪnen edessÃĪÃĪn? Vartaloa, johon turvautua?
Chrystelle LeRoy syntyi Montrealissa bretonilaisen isÃĪn tyttÃĪreksi. Perhe omisti elÃĪintarhan, josta on perÃĪisin hÃĪnen intohimonsa elÃĪimiÃĪ ja luontoa kohtaan. Aikuisena hÃĪn valmistui historioitsijaksi ja tyÃķskenteli museoissa Kanadassa ja Ranskassa ennen kuin erikoistui digitaaliseen kirjoittamiseen, josta hÃĪn on voittanut useita palkintoja. HÃĪnen novelleissaan, jotka useimmiten rakentuvat aitojen historiallisten tapahtumien pohjalle, on hÃĪivÃĪhdys eksotiikkaa.